Alakivenpuisto toteutettiin ylijäämämailla kolmasosalla normaaleista rakentamiskustannuksista

Alakivenpuiston alueella sijaitsi entinen Myllypuron kaatopaikka, jonka päältä purettiin kerrostalot. Pilaantuneen maan kunnostus valmistui vuonna 2010. Alue suunniteltiin ulkoilu- ja virkistyskäyttöön sopivaksi ja viereistä koulua, liikuntakeskusta sekä asutusaluetta palvelevaksi puistoalueeksi ylijäämämaita hyödyntämällä. Puiston rakentamiskustannukset olivat 2.5 miljoonaa euroa.

Entisestä kaatopaikka-alueesta on luotu resurssiviisaan massarakentamisen, tilallisen muotoilun ja monimuotoisen kasvillisuuden keinoin laaja, alueellisesti merkittävä puisto ja -virkistysalue, identiteettitekijä sekä maamerkki ja näköalapaikka. Hulevesien luonnonmukainen hallinta ja ekosysteemipalvelujen huomioiminen olivat suunnittelussa keskeisiä teemoja. Puisto on ollut merkittävä uuden tyyppinen uraauurtava ylijäämämaiden hyötykäyttö- ja viherrakentamisen koekohde. Alueen laajuus on 11 hehtaaria ja rakentaminen valmistui huhtikuussa 2017.

Puiston rakentamisessa hyödynnettiin maastonmuotoiluissa Jätkäsaaresta ruopattuja ja stabiloituja sedimenttejä sekä kasvualustoina eri työmailta kuorittuja pintamaita. Suurimmat kustannushyödyt tulivat siitä, että pehmeitä massoja, tässä tapauksessa Jätkäsaaren stabiloituja sedimenttejä hyödynnettiin Alakivenpuiston maastonmuotoiluissa. Alakivenpuistoon tuotiin Jätkäsaaresta 35 000m3 sedimenttejä, jotka olisi muussa tapauksissa pitänyt viedä jopa Kotkaan asti. Tästä syntyi 2.5 miljoonan euron säästöt.

Kasvualustaa tarvittiin alueella 24 200m3 ja uusiokasvualustan käytöstä syntyi 0.75 miljoonan euron säästöt. Uusiokasvualustan käytössä säästöjä syntyi myös siitä, ettei niittyalueelle kylvetty niittyä, vaan hyödynnettiin pintamaiden omaa siemenpankkia, jonka hyödyntämisessä keskeisessä asemassa tulevat olemaan puiston takuuajan (2v) hoitotoimenpiteet.

Kustannusvertailu toteutettiin Fore -laskentaohjelmalla vertaamalla toteutuneita kustannuksia ja määriä vaihtoehtoon, jossa alue olisi toteutettu neitseellisistä, tuotteistetuista massoista. Vertailussa oli mukana puiston rakentamiskustannukset mukaan lukien Jätkäsaaresta ruopattujen massojen sijoitusvaihtoehdot.

 

 

 

 

 

 

 

Sivua viimeksi muokattu 24.5.2017