Jämsän Himos-alueen katujen rakenteissa hyödynnetään 9000 tonnia tuhkaa

Jämsän kaupunki on halunnut mahdollistaa uusiomateriaalien käytön rakennushankkeissa kiertotalouden edistämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. 

Kaupungilla on ollut muutamien pienten rakennuskohteiden osalta kokemuksia UPM Kymmene Kaipolan tehtaan tuhkapohjaisen uusiomateriaalin hyödyntämisestä.

– Olimme ehtineet odotella sopivaa tilaisuutta uusiomateriaalin käyttöön suuremman kokoluokan hankkeessa. Kun Himoksen alueella tuli katujen rakentaminen ajankohtaiseksi, päätettiin tilaisuus käyttää hyödyksi, kertoo Jämsän kaupungininsinööri Katja Rissanen.

UPM Kymmene Kaipolan ja Jämsänkosken tehtailla syntyvä tuhka hyödynnetään 100 %:sesti maanparannus ja –rakennushankkeissa. Hankkeista saatavilla myönteisillä tuloksilla edistetään uusiomateriaalien käyttöä.

– Luonnon kiviaineksen saanti ei sinänsä ole Jämsän alueella ongelma. Tuhkaa on kuitenkin alueellamme saatavilla ja se kannattaa hyödyntää. Se säästää neitseellisiä luonnonvaroja. 

Kustannustasoltaan Himoksen hanke tulee saman hintaiseksi kuin neitseellisellä kiviaineksella toteutettuna, vaikka UPM ei veloittanut tuhkasta. Tämä johtuu mm. kuljetuskustannuksista, joita syntyi tuhkan kuljettamisesta Kaipolan välivarastoalueelta.
– Kyse on kiertotaloudesta ja luonnonvarojen säästämisestä, joita Jämsän kaupunki haluaa edistää,
Katja Rissanen toteaa.

Yhteensä noin 800 metriä pitkän katuosuuden suodatinkerroksessa tullaan käyttämään noin 9000 tonnia tuhkaa. Rakentaminen pitää sisällään myös kevyen liikenteen väylän, kiertoliittymän sekä vesihuoltoa. Vesihuollon osalta alkutäyttö tehdään hiekalla, joten putkisto jää hiekan ympäröimäksi. Koska tuhka kovettuu verrattain kovaksi, putkia ympäröivä hiekka suojaa putkia ja helpottaa mahdollisia korjauksia.
 

Rutiini auttaa uusiomateriaalien hyödyntämisessä

Itse lupaprosessi ei ollut Katja Rissasen mukaan erityisen työläs tai haastava. – Jätteen hyödyntäminen toki edellyttää MARA ilmoitusta ELY-keskukseen. UPM:ltä saimme tarkat selvitykset materiaalista, jotka laitettiin MARA-ilmoituksen liitteiksi. Mm. pohjavesi aiheuttaa rajoituksia käytölle ja esim. talousvesikaivoja ei saa olla 30 metrin läheisyydessä alueella. 

– Toistaiseksi ainoa haaste on ollut pölyäminen rakennusvaiheessa, sillä tuhka on hienorakenteisempaa kuin hiekka, tuhka ei myöskään pidä rakenteessa muotoaan yhtä hyvin.  

Jämsässä on hyödynnetty rakentamisessa myös muita uusiomateriaaleja kuten betonimursketta. Edellisvuonna hyödynnettiin kadunsaneerauksen yhteydessä läheisen sairaalan alueelta puretun kerrostalon betonimursketta kadun rakenteissa.

– Kunnan sisällä on tarpeetonta maksaa kaatopaikkamaksuja, jos meillä on mahdollisuus hyödyntää materiaalia omissa rakennuskohteissa.  Betonimurske on toki aina tutkittava, mm. liukoisuudet selvitettävä ja MARA-ilmoitus tehtävä. Mutta kun sen yhden kerran tekee, prosessi on sen jälkeen aina helpompi, Rissanen kannustaa.  

Lisätietoja:

Kaupungininsinööri Katja Rissanen, Jämsän kaupunki, katja.rissanen(at)jamsa.fi

 

Tuhkaa katurakenteessa. Kuva: Katja Rissanen

Sivua viimeksi muokattu 19.11.2019