Turussa hyötykäytetään yhä suurempi osa ylijäämämaista ja sivuvirroista

Julkaistu 8.11.2018

Turussa maarakentamista ohjaa periaate, jonka mukaan kaikki ylijäämämaat ja sivuvirrat, jotka pystytään hyödyntämään Turun alueella, hyödynnetään. Näin vähennetään maamassojen kuljetusten aiheuttamia kustannuksia ja CO2-päästöjä.  Periaatteen toteuttaminen on vaatinut toimenpiteitä ja toimintatapojen muutoksia monella rintamalla.

Uusiomaa-ainesten hyötykäyttö juontaa juurensa Turussa 2000-luvun taitteeseen, jolloin Karhulan maakaatopaikka tuli tiensä päähän. – Sen jälkeen perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli etsiä uusi läjitysalue. Kohteeksi valikoitui Saramäki, jonne perustettiin maa-ainespuisto. Jo tuolloin oli tavoitteena, että aineksille etsitään myös hyötykäyttökohteita, vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen Turun kaupungilta kertoo. Pitkäsen mukaan hyötykäyttökohteita löytyikin hyvin seuraavat 10 vuotta ja maa-aineksia saatiin hyödynnettyä maisematäytöissä, puistoalueilla ja meluvalleissa.

Viime vuosina hyötykäyttökohteista on kuitenkin ollut pulaa. Vuonna 2017 Saramäessä käynnistyi Kiertomaa Oy:n toiminta, jonka tehtävänä on ottaa vastaan Turun alueen maa-aineksia ja esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja. – Aiemmin maa-aineksia vain läjitettiin johonkin, mutta tällä hetkellä tavoitteena on niiden aktiivinen hyötykäyttö. Myös heikkolaatuiset maat, kuten löysät savimaat ja ruopatut pohjasedimentit, halutaan saada uusiokäyttöön, Mika Pitkänen kertoo. 
 

Salapoliisityötä maa-ainesten kartoittamiseksi ja käyttökohteiden löytämiseksi

Yksi tekijä massojen tehokkaammassa hyötykäytössä on syntyvien maa-ainesten kartoitus ja rekisteröinti. Varsinais-Suomen liitto on selvittänyt, missä ja kuinka paljon uusiomateriaaleja syntyy Turun alueella. Kiertomaa Oy puolestaan kehittää ylijäämämaa-ainesten rekisteröintiä.

Läjitysalueita maa-aineksille löytyy pitkäksi aikaa esimerkiksi Hirvensalosta ja Haarlasta. Jäkärlän uuteen meluvalliin saadaan puolestaan uppoamaan 200 000 kuutiota maa-aineksia. – Haasteena tällä hetkellä on löytää sopivia käyttökohteita erityisesti Turun keskustan alueella syntyville aineksille. Lisäksi meillä on isot määrät löysiä maita, joita ei sellaisenaan voida käyttää rakentamisessa, Pitkänen kertoo.

Muiden kaupunkien kuten Helsingin kokemuksista onkin haettu ideoita siihen, miten savimaat saadaan hyötykäytettyä. – Helsingissä on onnistuttu rakentamaan meluvalli stabiloidusta savimaasta ja tätä halutaan kokeilla Turussakin, Pitkänen sanoo. Turun kaupunki on päättänyt lopettaa myös ruopattujen pohjasedimenttien meriläjityksen. Siksi paraikaa etsitään uusia maa-alueita, joille sedimentit voitaisiin nostaa ja jossa ne voidaan stabiloida esimerkiksi Naantalin voimalaitoksen tuhkilla. Ympäristölupaa sedimenttien läjittämiseen ja käsittelyyn ollaan hakemassa Lauttarannan alueelle. Jos lupa saadaan, siellä pystytään käsittelemään jopa 250 000 kuutiota sedimenttejä. Tavoitteena on löytää sijoituspaikka kaikkiaan noin miljoonalle kuutiolle ruoppaussedimenttiä, joten työtä vielä riittää.

Hidasteena tiedon puute ja työläys

Tällä hetkellä rakentamistoiminta Turussa keskittyy erityisesti Itä-Harjun alueelle ja Linnakaupungin alueelle, jossa on paljon vanhoja teollisuusrakenteita. Kummallekin alueelle on tehty PIMA-strategiat. Jo kaavoitusvaiheessa selvitetään, mitä materiaaleja ja rakenteita alueella voidaan hyödyntää.  

Pitkäsen mukaan toimintatapojen uudistamista hidastaa tiedon puute ja neitseellisten kiviainesten käytön helppous. Valmiita toimintatapoja ei vielä ole ja on ratkaistava kysymykset siitä, miten maa-ainekset tai sivuvirrat välivarastoidaan ja miten niiden käyttö saadaan mukaan rakennussuunnitelmiin. 
– Neitseellisten kiviainesten käyttö on riskitöntä. Uusiomaa-ainesten käyttö ja uudet prosessit sen sijaan työllistävät. Kun resursseja ja aikaa on vähän, vanha toimintatapa houkuttelee helposti, Pitkänen pohtii. Hän kuitenkin uskoo, että viimeistään ensi vuosikymmenen loppupuolella UUMA-materiaalien hyötykäyttö on rakennushankkeissa arkipäivää. 
 

Lisätietoja:

Vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen, Turun kaupunki
mika.pitkanen(at)turku.fi

Sivua viimeksi muokattu 8.11.2018