Esimerkkejä uusiomateriaalien käytöstä maarakentamisessa

Katso myös uusiomaarakentamisen kohdekortit
 

Uusiomateriaalien käyttöä kehitettiin Hämeenkyrön väylällä
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa lisää ylijäämämaiden, teollisuuden sivutuotteiden, jätteiden sekä vanhojen maarakenteiden hyötykäyttöä. Samalla se säästää neitseellisiä luonnonvaroja.
Lue lisää
 
Lahden kaupunki edistää kiertotaloutta määrätietoisesti
Lahdessa tavoitteena on, että uusiomaa-ainekset ovat suunnittelun lähtökohtana aina kun rakentamisen yhteydessä kaivetaan ja louhitaan merkittäviä määriä maa- ja kiviaineksia. Kehitysteemana on maa- ja kiviainesten hyötykäytön sekä uusiomaarakentamisen edistäminen.
Lue lisää
 
Puiston rakentamisessa hyödynnettiin maastonmuotoiluissa Jätkäsaaresta ruopattuja ja stabiloituja sedimenttejä sekä kasvualustoina eri työmailta kuorittuja pintamaita. Suurimmat kustannushyödyt tulivat siitä, että pehmeitä massoja, tässä tapauksessa Jätkäsaaren stabiloituja sedimenttejä hyödynnettiin Alakivenpuiston maastonmuotoiluissa. Alakivenpuistoon tuotiin Jätkäsaaresta 35 000m3 sedimenttejä, jotka olisi muussa tapauksissa pitänyt viedä jopa Kotkaan asti. Tästä syntyi 2.5 miljoonan euron säästöt.
Lue lisää
 
Jämsän kaupunki on halunnut mahdollistaa uusiomateriaalien käytön rakennushankkeissa kiertotalouden edistämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi.
Lue lisää
 
 
Helsingissä tähdätään tulevina vuosina mittaviin säästöihin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämis- ja toimenpideohjelmilla. Helsingin rakentamisessa on muodostunut vuosittain 800 000 kuutiota pilaantumatonta ylijäämämaata, joita ei ole hyödynnetty kaupungin alueella. Näille ylijäämämaille ei ole myöskään ollut osoittaa selkeää vastaanottopaikkaa. Maa-ainesten kuljetus- ja vastaanottokustannukset ovat kolminkertaistuneet Helsingissä viimeisen kolmen vuoden aikana ja ne ovat merkittävä osa ympäristörakentamisen kokonaiskustannuksia ja hiilijalanjälkeä.
Lue lisää
 
 

Kustannustehokkaita päästövähennyksiä Kivikon eritasoliittymän katuhankkeessa
Kehä I Kivikontie -perusparannushanke on Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on vähentää ruuhkia ja yhtenäistää kaupunkirakennetta Viikin, Kivikon ja Myllypuron alueilla. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 20 miljoonaa euroa. Hankkeeseen sisältyi mm. louhintaa, syvästabilointia ja massanvaihtoa sekä uusiomateriaalien hyötykäyttöä (betonimurske).
Lue lisää
 

Mäntsälän ampumaurheilukeskukseen nouseva suojavalli minimoi ympäristövaikutukset ja tarjoaa uusia kiertotalousratkaisuja Kreate rakentaa Mäntsälän Hirvihaaran Ampumaurheilukeskukseen ympäristöviranomaisen velvoittaman suojavallin, joka vaimentaa melua sekä estää haulien leviämisen ympäristöön ja vesistöihin. Kiertotalouden hyödyntäminen kohteessa tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja myös materiaalikokeiluihin, mikä puolestaan tukee uusien kestävien ratkaisujen syntymistä infrarakentamiseen.
Lue lisää
 
Neljännes katuhankkeen maa- ja pohjarakenteiden kustannuksista säästettiin resurssitehokkailla ratkaisuilla
Kehä I Kivikontie -perusparannushanke on Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on vähentää ruuhkia ja yhtenäistää kaupunkirakennetta Viikin, Kivikon ja Myllypuron alueilla. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 20 miljoonaa euroa.
Lue lisää
 
 
Turussa maarakentamista ohjaa periaate, jonka mukaan kaikki ylijäämämaat ja sivuvirrat, jotka pystytään hyödyntämään Turun alueella, hyödynnetään. Näin vähennetään maamassojen kuljetusten aiheuttamia kustannuksia ja CO2-päästöjä. Periaatteen toteuttaminen on vaatinut toimenpiteitä ja toimintatapojen muutoksia monella rintamalla.
Lue lisää
 
Laskelmien perusteella uusiomassoilla toteutettu rakentaminen säästi 56 000 euroa verrattuna neitseellisten raaka-aineiden käyttöön. Kustannussäästöt syntyivät pääosin vältetyistä maamassojen vastaanottomaksuista ja kuljetuskustannuksista. CO2-päästöt puolestaan vähenivät 22 800 kg CO2 ekv perinteiseen vaihtoehtoon verrattuna. Tämä päästövähenemä vastaa noin 5800 pääkaupunkiseudulla henkilöautolla ajetun työmatkan päästövaikutusta.
Lue lisää
 

 

 

Linkit

Sivua viimeksi muokattu 22.8.2022