Keskeinen edellytys uusiomateriaalien hyödyntämiselle on tieto siitä, missä hyötykäytettäviä materiaaleja syntyy ja missä niitä voidaan käyttää. Helsingissä massojen hallinnasta ja hyötykäytön edistämisestä on vastannut massakoordinaattori, ja nyt vastaavat toimet on perustettu myös Espooseen ja Tampereelle.

Kuosmasen mukaan erityisesti ylijäämämaiden hyötykäyttö lisäisi Espoon kierrätysastetta merkittävästi.
– Haluamme mahdollistaa tässäkin yksityisten toimijoiden liiketoimintaa. Selvitämme yritysten kanssa muun muassa savien ja moreenin jalostusta niin, että niitä saataisiin tehokkaasti hyötykäyttöön, Antti Kuosmanen kertoo.
Uusiomaarakentamisen hyötyjä joutuu edelleen perustelemaan
Kuosmanen kokee, että uusiomateriaalinen käytön hyötyjä ei vielä täysin tunnisteta.
– Hyödyt pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan ne niin kaupungin sisällä työskenteleville kuin kuntalaisillekin, Kuosmanen toteaa.
– Hyödyt pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan ne niin kaupungin sisällä työskenteleville kuin kuntalaisillekin, Kuosmanen toteaa.
Myös Tampereella vuodenvaihteessa massakoordinaattorin tehtävissä aloittanut hankeinsinööri Matti Pokkinen kohtaa uusiomateriaalien käyttöön liittyviä ennakkoluuloja.
– Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet viime vuosina myönteisemmiksi, Pokkinen sanoo.

– Esimerkiksi betonimurskeen käytön edistämiseksi meidän on tunnistettava purettavat ja rakennutettavat kohteet aiemmin, jotta betonimurske saadaan hyötykäytettyä.
Pokkinen osallistuu myös kaupungin ilmastotavoitteiden kommentointiin uusiomaarakentamisen näkökulmasta, sillä erityisesti ylijäämämaiden paikallisella hyötykäytöllä saavutetaan merkittäviä päästövähenemiä ja toki myös taloudellisia säästöjä. Massakoordinaattoreille riittänee tulevaisuudessa työsarkaa ja toimia ollaan perustamassa muihinkin kaupunkeihin. Seuraavaksi uuden massakoordinaattorin saa Turun kaupunki.