Kiertotalouspuistoja on Suomessa liian vähän

Purkumateriaalien, teollisuuden sivuvirtojen sekä maa-ainesten kierrätystä Suomessa on osaltaan jarruttanut sopivien kiertotalouspuistojen ja välivarastointipaikkojen puute. Osana UUMA3-ohjelmaa, Ramboll on selvittänyt kiertotalouspuistojen ja erilaisten välivarastointipaikkojen määrää ja sijaintia Suomessa. 

Oman haasteensa selvityksen tekemiseen on tuonut se, että terminologia ja toiminta on hyvin kirjavaa. Puhutaan kierrätys- ja kiertotalouspuistoista, ekoteollisuuspuistoista, materiaalitehokkuuspuistoista sekä maa-ainesten välivarastointipaikoista. Selvityksen laatimiseen osallistunut Jukka Huppunen Rambollilta toteaa, että terminologian selkiyttäminen helpottaisi asian tarkastelua ja hahmottamista. 

Kuntien kannattaisi selvittää mahdollisuudet yhteistyöhön 

Huppusen mukaan kiertotalouden mahdollistamiseksi kierrätyspuistoja tulisi löytyä kaikista maakunnista. Selvitystyön perusteella on käynyt ilmi, että näin ei ole, tai puistot ja välivarastointipaikat eivät aina ole toimijoiden tiedossa. Maankaatopaikkojen vähetessä erityisesti maa-ainesten osalta kaivataan paikallisia välivarastointi- ja käsittelypaikkoja. Maa-ainesten liikuttelu pitkiä matkoja ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä päästöjen vähentämisen kannalta mielekästä. 

– Mikäli kunnat aikovat päästä hiilineutraalisuustavoitteisiin, niiden tulee panostaa uusiomaa-ainesten ja sivuvirtojen hyötykäyttöön, Jukka Huppunen toteaa.  

– Yksi hyvä toimintamalli olisi useamman kunnan yhteiset kierrätyspuistot. Usein kierrätyspuistot sijaitsevat kaupunkien laitamilla ja näin ollen useamman kunnan rajalla. Esimerkiksi Tampere ja Nokia ovat käynnistämässä tämänkaltaista toimintaa, Huppunen kertoo ja kannustaa muitakin kuntia tiivistämään yhteistyötä erityisesti maa-ainesten välivarastoinnissa.

Kierrätyspuistoja on Suomessa sekä yksityisten toimijoiden että kunnallisten jätelaitosten ylläpitämiä. Suuremmissa kunnissa tarvitaan eri tyyppisiä toimijoita eri jakeiden, kuten esimerkiksi metallien käsittelyyn ja kierrättämiseen. Selvityksessä tuodaan esiin hyviä kiertotaloustoiminnan esimerkkejä Hollannista ja Tanskasta. Uusiomateriaalit maarakentamisessa – Kiertotalouspuistoselvitys julkaistaan alkusyksyn aikana UUMA-käsikirjastossa. 
 

Lisätietoja:
Avainasiakaspäällikkö Jukka Huppunen, Ramboll Finland Oy 
jukka.huppunen(at)ramboll.fi, 040 839 5374

 

Sivua viimeksi muokattu 27.8.2019