Maarakennusalan Neuvottelukunta MANK ry on päättänyt myöntää alan arvostetuimman tunnustuksen – Tömpän vuonna 2016 Helsingin kaupungin massatyöryhmälle ansiokkaasta toiminnasta kiertotalouden edistämisessä.
Helsingin ja Vantaan kaupunkien välinen sopimus Helsingissä syntyneiden ylijäämämassojen vastaanottamisesta Pitkäsuon maanläjitysalueella päättyi vuoden 2010 lopussa, kun Vantaa halusi varata koko läjityskapasiteetin itselleen.
Vuoden 2011 alusta alkaen Helsingin kaupungilla ei ollut tarjota läjitysaluetta sen alueelta syntyneille ylijäämämassoille. Alkoi päättömältä tuntuva massaralli ympäri Uuttamaata, kun maita ajettiin Lohjaa, Mäntsälää ja Porvoota myöden.
Helsingin ja Vantaan välisen sopimuksen päättyminen ei ollut tullut yllätyksenä Helsingin kaupungille. Helsingin kaupunginjohtaja oli jo vuonna 2009 perustanut maa-aineksia koordinoivan, eri hallintokuntien edustajista koostuvan työryhmän.
Sopimuksen päättymisen jälkeen vuonna 2011 ryhdyttiin tuumasta toimeen. Tavoitteena oli, että kaupungin omilla työmailla ylijäämämassoja ei enää syntyisi vaan kaikelle kaivettavalle tai louhittavalle materiaalille löytyisi hyötykäyttökohde.
Tätä tavoitetta tukemaan perustettiin vuonna 2014 rakennusvirastoon kaupungin massakoordinaattorin toimi.
7.1.2015 kaupunginhallitus jalkautti virastoille toiminnassaan noudatettavaksi kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelman, jossa tavoitteena oli rakentamisessa tarvittavien ja toisaalta syntyvien kivi- ja maamassojen logistiikan järjestäminen taloudellisesti ja ekotehokkaasti. Juuri maamassoihin liittyvä logistiikka on massojen hallinnan kannalta kaikkein suurin kustannus ja ympäristötekijä.
Tänä päivänä Helsingin kaupungilla on maa-aineisten hallintaan toimintamalli, jossa hankkeiden välisellä koordinaatiolla, maa-aineisten hankekohtaisella jalostuksella, välivarastoinnilla ja käsittelyllä sekä hyötykäyttökohteiden suunnittelulla ja toteutuksella on saavutettu säästöjä kustannuksissa ja päästöissä.
Pääkaupunkiseudulla liikutellaan vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia maa-aineksia, joihin kohdistuvan määrätietoisen työn ansiosta Helsingin kaupunki säästi vuonna 2015 noin 10 miljoonaa euroa, 2,1 miljoonaa litraa polttoainetta ja 5 300 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Helsingin kaupunki on kunnianhimoisella tavoitteellaan ja määrätietoisella työllään osoittanut, että ylijäämämassojen hallinta on mahdollista, kun siihen riittävästi panostetaan.
Eikä säästöpotentiaalia ole vielä käytetty loppuun. Ylijäämämassat lukuisilta yksityisiltä työmailta ajetaan edelleen ympäri Uuttamaata. Kun kaupungin omille työmaille kehitettyä mallia ryhdytään noudattamaan aivan kaikilla Helsingin kaupungin alueella sijaitsevilla työmailla, puhutaan kymmenien miljoonien eurojen ja useiden tuhansien hiilidioksiditonnien säästöstä, jossa hyötyjinä ovat kaupunki tilaajana, lukuisat toimijat infrasektorilla ja ennen kaikkea yksityiset ihmiset asukkaina ja veronmaksajina.
Maarakennusalan neuvottelukunnan puolesta minulla on ilo ja kunnia ojentaa vuoden 2016 MANK Tömppä (”Iso Tömppä”) Helsingin kaupungin massatyöryhmälle ansiokkaasta toiminnasta kiertotalouden edistämisessä.
Tömpän tulevat vastaanottamaan Helsingin kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen ja Rakennusviraston massakoordinaattori Mikko Suominen.