YIT Suomi Oy:n Infraprojektien ympäristöpäällikkö Jame Welin on edistänyt uusiomaarakentamista Suomessa jo lähes vuosikymmenen. Hän oli aikoinaan muotoilemassa UUMA2-ohjelman tavoitteita ja toimi vuosia ohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana. Welin on keventämässä työpanostaan ja totuttelee tulevaan eläkkeelle siirtymiseen. Halusimme sitä ennen haastatella häntä uusiomaarakentamisen etenemisestä Suomessa. Haastattelussa hän listaa keinot, joilla UUMA-rakentaminen voitaisiin viedä Suomessa maaliin.
– Uusiomateriaalien hyödyntäminen maarakentamisessa eteni alkuun verrattain hitaasti, kun työtä tehtiin pienellä joukolla. Tänä syksynä Uusiomaarakentamisen vuosiseminaarissa tuli ensi kertaa olo, että konkreettisessa tekemisessä on nyt oikeasti menty eteenpäin. Joukkoon on liittynyt todella laajasti erilaisia toimijoita ja toimijat alkavat löytää toisensa, Jame Welin kertoo kokemuksistaan vuosien varrelta.
– Erityisen merkittävä hetki oli se, kun UUMA3-ohjelman käynnistyessä mukaan saatiin suuri määrä kaupunkeja ja Kuntaliitto. Rakennushankkeiden tilaajina ovat suurelta osin Väylävirasto, kunnat ja kaupungit, joten heidän tilaajaosaamisellaan on tässä valtava merkitys.
– Alalla on yleisesti tapahtunut muutos ja nyt ymmärretään, että tämä on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kannattavaa työtä. Tilaajapuolella Ely-keskuksissa, kaupungeissa ja kunnissa uusiomateriaaleja pidetään jo varteenotettavana vaihtoehtona, Welin toteaa.
Onko lainsäädäntö UUMA-rakentamisen mahdollistaja vai pullonkaula?
–
Mielestäni uuden MARA-asetuksen myötä uusiomateriaalien käyttöön on saatu helpotusta. Siitä huolimatta lainsäädäntö on mielestäni edelleen yksi keskeinen pullonkaula UUMA-materiaalien hyödyntämisessä, Jame Welin toteaa.
–Tulevassa MASA-asetuksessa minua huolestuttaa se, että puhtaista käyttökelpoisista maista saattaa tulla välivarastoinnin takia jätteitä. On sääli, jos alun perin käyttökelpoisesta tavarasta tulisi asetuksen vuoksi nykytilanteeseen verrattuna hankalammin hyötykäytettävää, Welin harmittelee.
– Tällä hetkellähän tilanne on näin, mutta odotin, että uuden MASA:n myötä tilanne parantuisi. MASA-asetuksen valmistelu on tosin vielä kesken, joten tältä osin tilanne voi vielä muuttua.
Välivarastointi on yleensä edellytys sille, että uusiomaa-ainekset saadaan hyötykäytettyä. Jätestatus edellyttää testauksia ja lupamenettelyä ja tällä aiheutetaan työtä kaikille osapuolille niin asetusten noudattamista valvoville viranomaisille kuin urakoitsijoille ja tilaajille. Jame Welin on kuitenkin harmissaan siitä, että samaan aikaan kun ala on kehittynyt ja materiaaleja osataan käsitellä, laatua varmistaa ja tuotantoa seurata entistä paremmin, ovat lupaehdot tiukentuneet.
– Viranomaisten näkökulma keskittyy toisinaan säädösten tiukkaan tulkintaan sen sijaan, että sivuvirtojen ja maamateriaalien hyötykäyttöä pyrittäisiin edistämään. Luonnonvarojen säästämisen ja ilmastopäästöjen kannalta tässä on kyse asiasta, jota pitäisi kaikin keinoin edistää.
Kierrätyspuistoja ja osaamista tarvitaan lisää
– Kaavoitus ja muu rakentaminen eivät aina kohtaa aikataulullisesti.Welin toivoo, että isojen kasvavien kaupunkien laidoille saataisiin kierrätyspuistoja tai muunlaisia maa-ainesten välivarastointipaikkoja, sillä ilman niitä uusiomateriaalien käyttö on vaikeaa.
– Pienet alueet eivät riitä, vaan tilaa tarvitaan jopa kymmeniä hehtaareja, Welin täsmentää.
– Hieno esimerkki on Tarasten Kiertotalousalue Tampereen alueella, jonne paraikaa haetaan erilaisia toimijoita. Kun uusiomateriaalia on saatavilla lähialueelta, vähennetään myös liikenteen päästöjä.
– Ja vielä kun suunnittelijapuoli saadaan tukemaan asiaa, niin UUMA-rakentaminen vauhdittuisi entisestään. Alalle tarvitaan riittävän kattava osaaminen uusiomateriaalien käytöstä. Jos olet organisaatoistasi ainoa, jolla on osaamista asiassa, asiaa on vaikea lähteä yksin viemään eteenpäin hankkeissa, Welin pohtii.
Welinin mukaan erityisesti ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli asian osaamisen lisäämisessä. Näin lisätään tietämystä työmaatasolla. UUMA3 ohjelmassa tähän on panostettu vuoden 2020 suunnitelmissa.
– Uusiomateriaalien käytössä on niin monia hyviä puolia, että toivoisin sen kehittyvän nopeammin ja tiedon lisääntyvän kaikilla osa-alueilla. UUMA-ohjelmien erityisenä ansiona pidän sitä, että hajallaan oleva asia on saatu koottua yhteen paikkaan ja toimijat saatu keskustelemaan yhdessä. Tästä on hyvä jatkaa, Jame kannustaa seuraajiaan.
