Jätteenpoltto lisääntyy Suomessa ja ensi vuonna pohjakuonaa syntyy arviolta jopa 300 000 tonnia. Tämän metalleja ja mineraaliainesta sisältävän jätteen loppusijoitus kaatopaikoille ei ole kestävän kehityksen eikä EU:n kiertotaloustavoitteiden mukaista. Suomen erityisjäte etsii käytännön ratkaisuja ja menetelmiä jätteenpolton pohjakuonan hyödyntämiseen maarakentamisessa nelivuotisessa Tekes-hankkeessa.
Uusia hyödyntämiskohteita etsitään
Pohjakuonan sisältämiä metalleja on perinteisesti hyödynnetty uusiokäytössä. Kuona sisältää kuitenkin 80–85 % mineraaliainesta ja nyt myös tälle jakeelle on onnistuttu kehittämään uusia käyttökohteita. Pohjakuonasta on tuotettu neljää eri raekokoa, joita voidaan käyttää teiden- ja kenttäalueiden eri rakennekerroksissa. Kuonien käyttöä on kokeiltu Lakeuden Etapin jätteenkäsittelyalueella ja sekä Seinäjoen ohikulkutien (VT 19) muutamissa kevyenliikenteenväylissä. Myös uusia käyttökohteita etsitään paraikaa.
Ominaisuuksiltaan pohjakuonasta valmistetut materiaalit vastaavat rakeisuudeltaan hiekkaa ja soraa, mutta ovat jonkin verran kevyempiä ja huokoisempia sekä hienontuvat osittain kuormituksen alaisena. Pohjakuonasta valmistetut materiaalit soveltuvat kuitenkin mekaanisten ominaisuuksiensa puolesta hyvin jakavaan ja suodatinkerrokseen, mutta eivät niinkään kantavaan kerrokseen, jossa kuormituksen alla tapahtuva materiaalin hienontuminen heikentää rakenteen kestävyyttä.
Periaatteessa kaikki Suomessa syntyvä pohjakuona hyötykäytettävissä
Pohjakuonille ei ole vielä olemassa ympäristökelpoisuutta määritteleviä raja-arvoja, joten niille on sovellettu muille polton tuhkille niin sanotussa MARA-asetuksessa asetettuja raja-arvoja. Suomen erityisjätteen kehittämä tuote täyttää kaikkien muiden yhdisteiden, paitsi kloridin ja antimonin, osalta laboratorio-olosuhteissa testatut raja-arvot. Näiden osalta todellisia pitoisuuksia seurataan muun muassa Lakeuden Etapin kuonakentällä sekä Vt19 kevyenliikenteenväylillä.
Pohjakuonan käsittelylaitteisto, jolla pohjakuonasta voidaan tuottaa uusiomateriaaleja, on siirrettävä eli se voidaan tuoda jätteen syntypaikan läheisyyteen. Laitteiston avulla koko syntyvä pohjakuonan määrä voidaan Suomessa ainakin teoriassa hyötykäyttää.
Mineraaliainesten hyödyntämisestä ei synny vielä tuloja, kuten pohjakuonan metallien hyötykäytöstä. Hyötynä silti pitää nähdä se, että jätelaitoksen ei tarvitse maksaa tuottamastaan pohjakuonasta jäteveroa, kun siitä saadaan tuotettua uusiomateriaaleja esimerkiksi maarakennuskäyttöön.
Lisätietoja:
Suomen Erityisjäte Oy
ympäristöasiantuntija Annika Sormunen