Tekes rahoitteisessa yritysvetoisessa TUULI-projektissa on kehitetty tuhkien tuotteistuksen edellytyksiä.
– Halusimme selvittää, miksi jotkut tuhkat kovettuvat ja toiset eivät ja miksi osa reagoi esimerkiksi sementin kanssa, Jan Österbacka Ekokemiltä kertoo hankkeen tavoitteista.
Selvisi, että polttoprosessi itsessään määrittää jopa enemmän tuhkan ominaisuuksia kuin poltettava tuote. Havaitsimme myös, että neljä kemiallista yhdistettä, kalsium, alumiini, pii ja rikki korreloivat tuhkan reaktiivisuuden kanssa, Jan Österbacka kertoo. Kemikaaleja polttovaiheessa lisäämällä voidaan muokata syntyvän tuhkan ominaisuuksia. Hankkeessa kehitettiin myös apuväline, jolla voidaan ennustaa lopputuotteen ominaisuuksia.
Tuhkien sekoittamisesta hyötyä
Hankkeessa selvisi, että yhdistämällä tuhkia, joissa toisella tuhkalla on ominaisuus, joka toiselta puuttuu, saatiin aikaiseksi seos, joka oli parempi kuin osiensa summa. Varsinkin ympäristökelpoisuuden parantamiseksi erilaisten tuhkien sekoittamisesta polton yhteydessä voikin olla suurta hyötyä. Melko pienellä lisäyksillä tuhkan laatu parani ja parhaimmillaan halvasta raaka-aineesta saatiin merkittävästi arvokkaampaa tuhkan osakomponenttia, Jan Österbacka kertoo.
Kokemusten perusteella muu kuin kivihiilen pölypolton tuhka ei sovi erityisen hyvin betoniteollisuuden raaka-aineeksi. Siksi hankkeen loppuvaiheessa keskitytään tuhkien maarakennussovellusten kehittämiseen.
Hanke on vienyt tuhkan jalostusosaamisen Suomessa maailman kärkitasolle. Tulosten julkaisu vaatii kuitenkin kaikkien hankkeeseen osallistuneiden yritysten hyväksynnän ja voi viedä aikaa. Varmaa on, että kehitystyötä jatketaan TUULI-hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Lisätietoja:
Ekokem
päällikkö, asiakasratkaisut, Jan Österbacka