UUMA2-hanke on laajalla rintamalla ja toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä vauhdittanut merkittävästi uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa Suomessa. Hankkeen myötä uusiomaarakentaminen on alettu nähdä ja tunnistaa tärkeänä keinona kiertotalouden edistämisessä kansallisella tasolla.
Aluehankkeet tärkeitä uusiomateriaalien maarakennuskäytön edistämisessä
Uusiomaarakentamisen yhteistyökonseptit, sovellukset ja toimintatavat on suunniteltava alueellisesti, alueellinen yhteistyö helpottaa syntyvien maamassojen hallintaa ja hyötykäyttöä mahdollistamalla esimerkiksi syntyvien massamäärien ennakoinnin ja käyttökohteiden kartoituksen.
Uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa edistävässä UUMA2-ohjelmassa (2013-2017) on käynnistetty suuri määrä aluehankkeita eri puolilla Suomea. Niiden puitteissa on järjestetty jo lähes kymmenen alueseminaaria, joissa kuntien, materiaalituottajien, urakoitsijoiden, jäteyhtiöiden ja ELY-keskusten kanssa on keskusteltu uusiomateriaalien hyödyntämismahdollisuuksista alueen rakennushankkeissa.
Aluehankkeita on käynnistetty Savo-Karjalassa (Kuopio), Keski-Pohjamaalla (Kokkola), Pohjois-Pohjanmaalla (Oulu), Varsinais-Suomessa (Turku), Keski-Suomessa (Jyväskylä), Satakunnassa (Pori) Pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Vuosina 2016 valmistellaan aluehankkeiden käynnistämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä Kanta-Hämeessä.
Aluehankkeessa toteutetaan konkreettisia käytännön pilottihankkeita ja luodaan oma yhteistyö- ja toimintatapa. Aluehanke synnyttää uutta liiketoimintaa, luo uusia työpaikkoja ja edistää kestävää kehitystä.
Demohankkeissa kehitetään materiaalien tuotteistusta ja prosesseja
UUMA2-ohjelman demohankkeet tarjoavat toimijoille mahdollisuuden kehittää logistista järjestelmää sekä tuotantoprosesseja. Ne palvelevat myös hankinta- ja suunnitteluprosessien, elinkaarilaskentamenetelmien ja tietokantojen kehittämistä. Demonstraatiohankkeita pyritään löytämään kaikista urakkatyypeistä: suunnittele-toteuta (ST), kiinteä urakkahinta (KU) ja allianssiväylähankkeista.
VT6 Taavetti-Lappeenrannassa kokeiltiin monipuolisesi teollisuuden sivuvirtojen ja huonolaatuisten maa-ainesten hyötykäyttöä tierakentamisessa. Valmistelussa on demohankkeita myös Helsingin Honkasuolla, Tampereen Lielahdessa sekä Turun ja Raision aluehankkeissa.Kokkolan satama- ja väylähankkeessa testataan pilaantuneiden sedimenttien stabilointia tuhkalla ja hyötykäyttöä sataman täytöissä. Myös Hopeakiven sataman rakentamisessa tullaan hyödyntämään monipuolisesti teollisuuden sivuvirtoja ja huonolaatuisia maa-aineksia.
Erillisellä rahoituksella on saatu kokemuksia pehmeiden savien hyötykäytöstä ABSOILS EU Life-hankkeessa. UPAMIC EU-Life hankkeessa puolestaan toteutetaan demot Hituran ja Pyhäsalmen kaivoksissa vuosina 2015-2016. Niissä tehdään pintatiivisterakennetta, jossa materiaalina hyötykäytetään teollisuuden sivutuotteita.
Demohankkeisiin haetaan vuonna 2016 EU-rahoitusta LIFE IP -ohjelmasta. LIFE IP-rahoitus mahdollistaisi useamman erilaisen kokeiluhankkeen toteuttamisen
Tukea materiaalien teknisen kelpoisuuden ja ympäristökelpoisuuden kehittämiseen
Ympäristöministeriössä valmisteilla olevassa MARA- ja MASA-asetuksessa (Maarakennus- ja maa-ainesasetuksen uudistaminen) tulisi huomioida aiempaa paremmin uusiomateriaalit. Siksi UUMA2-hanke on tukenut aktiivisesti maarakennusasetuksen uudistamiseen liittyvää valmistelua ja taustatyötä.
Tuotteistus on suurelta osin materiaalin tuottaja vastuulla olevaa kehitystyötä. UUMA2-hanke on kuitenkin aktiivisesti osallistunut menetelmien ja suuntaviivojen kehittämiseen. Tuotteistustyöpajoissa käydyt keskustelut ovat ohjanneet tuotteistuksen eri osaprojekteja ja niissä painotettavia asioita mm. InfraRYLin valmistelua. Materiaalien teknisten standardien selvityksen ensimmäisen vaiheen raportti on valmistunut.
UUMA-ohjelmassa on tällä hetkellä työn alla useita diplomi- ja väitöstöitä UUMA-materiaalien hyödyntämisestä. Tutkittua tietoa saadaan muun muassa vaihtoehtoisten maarakennusmateriaalien mekaanisista ominaisuuksista, massastabiloidun maan ominaisuuksista ja pitkäaikaiskestävyydestä, tuhkien korroosiovaikutuksista, puu- ja turvetuhkan kestävästä käytöstä metsälannoituksessa ja maarakentamisessa sekä jätteenpolton kuonien maarakennuskäytöstä.
Näiden lisäksi on jo ehtinyt valmistua diplomityöt lentotuhkan pitkäaikaistoimivuudesta teiden ja kenttien päällysrakenteissa, kuitutuhkan pitkäaikaistoimivuudesta teiden ja urheilukenttien päällysrakenteissa sekä betonimurskerakenteiden pitkäaikaistoimivuudesta.
UUMA käsikirjasto tarjoaa käytännöllistä tietoa maarakennushankkeita suunnitteleville
UUMA2-hankkeen ylläpitämä uusiomaarakentaminen.fi -sivusto kokoaa valtakunnallisesti uusiomaarakentamisen liittyvää tietoa ja palvelee kaikkia alan toimijoita. UUMA-käsikirjastoa kootaan sivustolle paraikaa ja se on käytettävissä UUMA2-hankkeen päättymisen jälkeenkin. Käsikirjastoon on koottu laajasti aiheeseen liittyviä ohjeita ja selvityksiä kaikkien saataville. Käsikirjastosta löytyy lisäksi tietoa ja kuvia uuma-materiaaleista. Kaikki käsikirjastoon koottava tieto on julkista.
UUMA-ohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä rakennushankkeita tilaavien tahojen hankintaosaamista jotta uusiomateriaalien käyttö lisääntyisi. Työn alla on hankintaohje, johon pyritään kokoamaan tilaajien avuksi kaikki UUMA-2-ohjelman tuottama ymmärrys ja osaaminen. Hankintaohje suunnataan kuntien ja valtion tilaajien käyttöön.
Monipuolista tiedonvälitystä uusiomaarakentamisesta
UUMA2 hanke on julkaissut uusiomaarakentamisen uutiskirjettä noin kolmesti vuodessa. Uutiskirjeessä on kerrottu hankkeen etenemisestä, lainsäädännöllisestä valmistelutyöstä, alan yritysten onnistuneista rakennushankkeista, valmistuneista tutkimuksista sekä eri toimijoiden julkaisemista ohjeistuksista. Uutiskirjeissä ovat päässeet ääneen niin alan järjestöt, yritykset kuin virkamiehetkin.
Vuosittain järjestetyt UUMA2-vuosiseminaarit ovat puolestaan koonneet yhteen alan toimijat kuulemaan käynnissä olevista hankkeista ja keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä.
UUMA2-hankeen myötä uusiomateriaalien hyödyntäminen maarakentamisessa on saanut paljon positiivista näkyvyyttä ja materiaalien hyötykäytön osaaminen Suomessa on kasvanut. Silti UUMA2-ohjelmassa on vielä paljon työtä edessä seuraavien kahden hankevuoden aikana. UUMA2-hanke päättyy vuoden 2017 aikana.
Lisätietoa UUMA2-ohjelmasta >>
Pentti Lahtinen, UUMA2-ohjelman koordinaattori, Ramboll Oy
pentti.lahtinen@ramboll.fi