Uusiomaarakentaminen kehittyy vauhdilla ja monella eri rintamalla. UUMA4-vuosiseminaarissa esiteltiin uusiomaarakentamisen parhaimpia käytäntöjä, viimeisimpiä tutkimustuloksia ja opinnäytetöitä. Tilaisuuteen osallistui lähes 200 uusiomaarakentamisen osaajaa yrityksistä, kunnista, järjestöistä, ministeriöistä ja tutkimuslaitoksista.
UUMA4-ohjelman työ on kansallisesti merkittävää
UUMA4 on yhteistyöfoorumi, joka kokoaa maarakentamisen alan keskeiset toimijat edistämään uusiomaarakentamista Suomessa. Uusiomaarakentamisen UUMA4-ohjelma toteuttaa kymmenen työryhmää, joissa on mukana yhteensä noin 150 henkilöä. Ohjelmassa mukana olevien 35:n osapuolen edustajien työryhmissä toimii muun muassa yliopistojen asiantuntijoita.
Uuman toiminta on kehittynyt hyvin. Tilaisuudessa todettiin, että tämä vuosi on paras UUMA-vuosi koskaan.
”Yhteinen näkemys seminaarissa oli, että UUMA:n työtä kannattaa jatkaa. Toiminnan vaikuttavuuden kehittämiseksi mukaan voisi ottaa entistä laajemman joukon eri toimijoita”, sanoi tilaisuuden puheenjohtajana iltapäivällä toiminut Jouni Nissinen, ympäristöministeriöstä.
Uusiomaarakentamisen kehittäminen on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Uusiomaarakentamiseen kannattaa panostaa, koska se edistää kestävää kehitystä merkittävällä tavalla. Uusiomaarakentaminen on kiertotalouden ytimessä ja fiksusti toteutettuna se säästää luonnonvaroja sekä vähentää ilmastopäästöjä ja kustannuksia. Hankintaosaaminen on koettu yhdeksi pullokaulaksi.
”Alaa kannustavien hankintakriteerien kehittäminen yhdessä olisi tärkeä edistysaskel UUMA-työssä. Vapaaehtoiselle uusiomaarakentamisen hankintojen green dealille olisi tarvetta”, sanoi asiantuntija Suvi Salmela, Motivasta.
UUMA4:n tulevaisuuden suunnitelmat
Seminaarissa todettiin, että yhteistyö uusiomaarakentamisen parissa työskentelevien organisaatioiden kanssa on keskeistä kiertotalouden saavuttamiseksi.
”Uusiomaarakentamisen tietoa tulee koota ja jakaa systemaattisesti sekä viestiä entistä enemmän UUMA:n saavutuksista ja käytännön tuloksista. Suuremman näkyvyyden kautta on mahdollista saada lisää toimijoita mukaan UUMA-toimintaan”, sanoi Marjo Koivusalo Rambolilta.
UUMA4-ohjelmavaiheen yhtenä tehtävänä on valmistella uuden UUMA-yhdistyksen perustamista.
”UUMA:n jatkoa mietitään parhaillaan. Jatketaanko nykyistä hankepohjaista toimintaa vai perustetaanko erillinen yhdistys vai meneekö tämä jonkun muun toimijan yhteyteen. Sitä mietimme ensi vuonna”, sanoi Marjo Koivusalo, Rambolilta.
Seminaarin esitykset
Vuoden 2023 Uusiomaarakentamisen vuosiseminaari pidetään marraskuussa. Seuraavaan seminaariin toivottiin lisää case-esimerkkejä ja ajankohtaista tietoa kentältä. Uusiomaarakentamisen vuosiseminaarista saatu palaute oli positiivista, yleisarvosana on 4,4/5.
Seminaarin esitykset:
- UUMA4-ohjelman tilannekatsaus,
Marjo Koivulahti, Ramboll
- Katsaus Väylärakentamisen kiertotaloustyöhön,
Laura Valokoski, Väylävirasto
- Lupa- ja ilmoitusprosessien kehittäminen ja vesistörakentamisen ohjeistustilanne,
Jukka Huppunen, Ramboll
- Hankintakriteerit kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä vauhdittavaan infrarakentamiseen,
Suvi Salmela, Motiva Oy
- Betonin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen teollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen,
Jouni Punkki, Aalto yliopisto
- Vähähiilinen betoni ja betonin kaltaiset materiaalit infrarakentamisessa
Olli-Pekka Aalto, Helsingin kaupunki, Jarno Arkko, Skanska Infra Oy
- Pilaristabiloinnin vaikutukset pohja- ja pintaveteen -diplomityön esittely,
Taavi Valjakka, Aalto yliopisto
- Uusiosidosaineet syvästabiloinnissa, kokemuksia ja kehitysaiheita,
Juha Forsman, Ramboll
- Jätteenpolton kuonan maarakennusohjeistus,
Katja Lehtonen, Ytekki Oy
- Uusiomaarakentamisen ohjeistus täydentyy UUMA4:n työryhmissä,
Monica Löfman, Ramboll
- UUMA-yhdistyksen valmistelu,
Marjo Koivulahti, Ramboll
- UUMA-koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa,
Minna Leppänen, Tampereen yliopisto
- Helsingin kaupungin UUMA-rakentamisen kokemuksia ja oppeja,
Mikko Suominen, Helsingin kaupunki