Uusiomateriaalien käyttö sulfidisavien stabiloinnissa lisääntyy

Skanska Infran johtava geoteknikko Tarmo Tarkkio näkee sulfidisavien käsittelyssä suurimpana kehityskohteena uusiomateriaalien hyödyntämisen sideaineena. Pilarin hinnasta sideaineen osuus on noin 60 %, joten sivuvirtoja hyödyntämällä on mahdollisuus myös kustannussäästöihin. Stabilointi rakennuskohteessa vähentää huomattavasti rakennushankkeen ympäristövaikutuksia, kun sulfidisavimaata ei jouduta erikseen kaivamaan pois, kuljettamaan pitkiä matkoja erityismaakaatopaikoille ja stabiloimaan kalkitsemalla. 
  
Laihian ohikulkutie ja Vaasan VT8 ovat esimerkkejä Skanskan tierakennushankkeista, joissa on viime aikoina hyödynnetty uusiomateriaaleja sulfidimaiden stabiloinnissa. ST-mallilla toteutetussa Vaasan valtatie 8:ssa stabiloitiin tien alla oleva maa-aines Nordkalkin GTC-tuotteella. Yleensä uusimateriaalien käyttö stabiloinnissa on suunnittelijan ja tilaajan käsissä, mutta ST tai allianssi-mallissa myös urakoitsija pääsee tekemään suunnittelua.

 

– Siinä vaiheessa, kun suunnittelija pyytää tarjoukset tietynlaisesta toteutuksesta, on urakoitsijan hyvin vaikea vaikuttaa materiaalivalintoihin. Suunnittelijoiden ja tilaajien osaaminen uusiomateriaalien hyödyntämisessä maarakentamisessa on kuitenkin jatkuvasti kasvanut, Tarmo Tarkkio kertoo.

Sulfidisavet ovat edellisen jääkauden aikana maa-aineksia. Niitä löytyy paljon Etelä-Suomesta, Pohjanmaalta ja Ruotsista. Savimaiden sulfidi ja humuspitoisuudet vaihtelevat, mistä johtuen erilaisilla sulfidisavimailla on erilaisia ominaisuuksia. Sulfidisavet eivät lujitu samalla lailla kuin normaali savi.   Väylävirasto on kartoittanut sulfidisaviesiintymät ja kuvannut erilaiset sulfidisavityypit.

Sulfidisavimaille rakennettaessa tulee kohdekohtaisesti ottaa maanäytteet. Sulfidisaven ominaisuudet selvitetään laboratoriotestein ja sen perusteella mitoitetaan sideaineen määrä. Oikeaa mitoitusta voidaan selvittää koepilaroinnein.

Sideaineina käytetään tyypillisesti sementtiä, kalkkia tai kipsiä, mutta sideaineina voidaan käyttää myös uusiomateriaaleja kuten kuonia tai lentotuhkia. Mitä enemmän sideainetta laitetaan, sitä lujempi rakenne saadaan syntymään. Jos maa-aineksessa havaitaan lujittumisongelmia, kuormaa on pienennettävä ja tierakenteissa on käytettävä kevennyksiä esimerkiksi kevennettyjä tienpenkereitä.

 

– Nykyään kun sulfidimaat on opittu tunnistamaan, niistä enää yleensä seuraa ongelmia rakentamisessa, Tarkkio sanoo.

Kuonia hyödynnetään paljon Länsi- Suomessa, Itä-Suomessa puolestaan puunjalostusteollisuuden sivuvirtoja.

– Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä hidastaa niiden saanti, sillä sivuvirtoja ei valmisteta vaan niitä syntyy. Vaikka esimerkiksi tuhkia syntyy periaatteessa melko tasaisesti, niitä ei synny riittävästi isoja rakennuskohteita silmällä pitäen. Myös materiaalin syntypaikka ratkaisee, onko sivuvirran hyödyntäminen taloudellisesti mielekästä. Raaka-aineen pitää löytyä läheltä, Tarkkio muistuttaa.

 

 – Jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikka Materiaalitori, voi tulevaisuudessa omalta-osaltaan helpottaa kohtaanto-ongelmaa, kun jätemateriaalien ilmoitusvelvollisuus Materiaalitorilla muuttuu lakisääteiseksi vuoden 2020 alussa, Tarkkio pohtii.
Tarkkion mielestä uusiomateriaalien hyötykäyttöä voitaisiin edistää erityisesti lupakäytännön jouhevoittamisella sekä vaihtoehtoisten ratkaisuiden mahdollistamisella urakkakilpailussa.

 

Lisätietoja: 
Skanska Infran johtava geoteknikko, Tarmo Tarkkio, tarmo.tarkkio@skanska.fi