UUMA4-ohjelmassa selvitetään parhaillaan, miten ympäristölupamenettelyjä voisi yhdenmukaistaa siten, että uusiomateriaalien hyödyntäminen olisi entistä tehokkaampaa. Alustavien asiantuntijahaastattelujen mukaan uusiomateriaalien hyödyntämistä on jarruttanut erityisesti MARA-prosessien joustamattomuus ja ympäristölupamenttelyprosessien hitaus. Prosessien uudistamisella ja käytäntöjen yhtenäistämisellä voitaisiin saada materiaalit tehokkaammin kiertoon.
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA) säätelee uusiomateriaalien hyödyntämistä rakennushankkeissa. Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakennushankkeissa edellyttää ympäristölupamenettelyprosessia silloin, kun MARA-asetuksista halutaan poiketa. MARA-asetuksista voidaan joutua poikkeamaan esimerkiksi saatavilla olevien materiaalien haitta-ainepitoisuuksien tai tarvittavien kerrosvahvuuksien osalta.
Kuva. Talorakennustyömaa-alue. Kuva Juha Parviainen, Ramboll.
”Joskus esimerkiksi uusiomateriaalien haitta-ainepitoisuudet yksittäisenkin haitta-aineen osalta voivat hieman ylittää MARA:n vaatimukset, jolloin MARA:a ei voida sen joustamattomuuden vuoksi soveltaa. Raja-arvoja voidaankin soveltaa tapauskohtaisesti ympäristölupaprosessissa, arvioiden uusiomateriaalien käyttötarkoitusta ja käyttökohdetta, sillä MARA:n arvot eivät sovellu aina joka tilanteeseen”, kertoo UUMA4:n ympäristölupaprosessin kehittämisestä vastaava Ramboll avainasiakaspäällikkö Jukka Huppunen.
Uusiomaarakentamista edeltää aina materiaalivirtaselvitys, jossa selvitetään, mitä materiaaleja esimerkiksi aluerakentamishankkeeseen voitaisiin hyödyntää alueellisesti sopivan etäisyyden purkukohteista tai teollisuudesta huomioiden kohteen rakentamisen tarpeet. Materiaalien ekologisen ja ilmastokestävän hyödyntämisen vuoksi materiaalit on löydyttävä sopivalta etäisyydeltä, jotta materiaalien kuljetukset ja kustannukset eivätkä myöskään hiilidioksidipäästöt muodostu kohtuuttomiksi. Materiaaleja ei voida kuitenkaan ottaa käyttöön ennen kuin ympäristö lupamenettely on valmis, mikäli poiketaan MARA-asetuksesta.
”Toisinaan lupamenettelyt voivat venyä lähes 1,5 vuoden mittaisiksi, mikä aiheuttaa haasteita esimerkiksi uusiomateriaalien hankintaan ja varastoinnille. Lisäksi lupien valmistelijat tekevät valtavan työn vaikutustenarviointiin eikä lupia välttämättä arvioida yhdenmukaisesti. Koskaan ei voida etukäteen tietää myönnetäänkö lupaa”, kuvailee Huppunen.
UUMAn asiantuntijatyöryhmän yhteisenä näkemyksenä on ollut, että ympäristölupamenettelyjä olisi tarpeen yhdenmukaistaa. Lupamenettelyprosesseille tulisi asettaa nykyistä lyhyempi määräaika ja lupakäsittelyä voitaisiin hajauttaa esimerkiksi kunnille entistä enemmän tai keskittää samantyyppiset hakemukset uusiomaarakentamisen osalta tietyille tahoille, kuten ELY-keskuksille tai aluehallintovirastoille käsiteltäväksi.
”Myös MARA:n soveltamisohjeiden päivittäminen joustavammaksi ja ainakin tulkinvaraisten osioiden osalta perusteellisemmaksi voisi auttaa uusiomaarakentamista. Esimerkiksi pohjavesikysymysten osalta ohjeistukset ovat monelle epäselviä ja vaatisivat tarkennusta”, kertoo Huppunen.
UUMA4-ohjelmassa on koottu monialaosaajien joukko, jonka tehtävänä on parhaillaan löytää ympäristölupamenettelyprosessin kompastuskivet ja kehittämiskohteet uusiomateriaalien hyödyntämisen näkökulmasta. Työryhmässä on edustettuna 36-henkinen asiantuntijajoukko eri tahojen edustajia.
Työryhmän tehtävänä on selvittää ja laatia ehdotuksia, miten ympäristölupamenettelyä voitaisiin yhdenmukaistaa ja sujuvoittaa vastaamaan paremmin uusiomaarakentamisen tarpeita sekä mitä kehittämis- ja uudistamistarpeita MARA-asetukseen liittyen on.